29.5.2011

Väkivaltaa Egyptin koptikristittyjä vastaan

Viikolla 20/2011 luimme ja näimme uutisista raportteja Gizan Imbabasta, jossa kristityt ja salafistit (islamilainen ääriryhmittymä) ottivat väkivaltaisesti yhteen. Yhteenotoissa 12 ihmistä kuoli, joukossa sekä kristittyjä että muslimeja ja 200 haavoittui, ja pidätyksiä tehtiin runsaasti. Lisäksi kaksi kirkkoa ja suuri määrä kristittyjen koteja joutuivat varkauksien ja tuhopolttojen kohteiksi. Vastauksena näihin levottomuuksiin viranomaiset toistivat sitoutumisensa ääriuskonnollisen väkivallan kontrolloimiseen.

Nyt maan korkeimmat syyttäjäviranomaiset ovat käynnistäneet rikostutkinnan 23 salafistia vastaan, joiden on väitetty osallistuneen Imbaban väkivaltaisuuksiin. Epäiltyjä syytetään mm. terrorismista, harkitusta murhasta, julkisen ja yksityisen omaisuuden vahingoittamisesta sekä laittomasta uhkauksesta. Hallitus on myös ilmoittanut aikovansa sallia useiden presidentti Mubarakin aikana suljettujen kirkkorakennusten uudelleen avaamisen. Avaamispäätös on tehty jo 16 kirkon osalta, ja näistä kolme on jo avattukin. Tällä viikolla odotetaan vielä lisää avaamispäätöksiä, edellyttäen että kirkkojen ja niiden ympäristöjen turvallisuustoimet tyydyttävät viranomaisia. Alun perin kirkkojen sulkeminen perusteltiin mm. ääriuskonnollisten hyökkäysten vaaralla.

Valitettavasti ainakin yhden kirkon uudelleenavaus ei sujunut ongelmitta. Kun joukko kristittyjä lähestyivät torstaina 19. toukokuuta Neitsyeen kirkkoa Kairon Ain Shamissa, muslimeista (mm. salafisteista) koostunut väkijoukko yritti sulkea heidän tiensä. Ryhmät heittivät toisiaan kivillä, mutta poliisi puuttui tilanteeseen ja onnistui nopeasti palauttamaan järjestyksen. Muutama henkilö myös pidätettiin. Kristityt pääsivät tämän jälkeen kirkkoon takakautta. Haavoittumisia tai vaurioita ei ilmoitettu.

– – –

Gizan koptilais-katolinen piispa Antonios Aziz Mina on kahden mainitun hyökkäyksen jälkeen kritisoinut turvallisuusjoukkoja ja varoittanut anarkiasta. Piispan mukaan Egyptin poliisi ja armeija pelkäsivät ja reagoivat liian hitaasti Imbaban väkivaltaisuuksiin. Church in Need -nimisen vainottuja ja muita kärsiviä kristittyjä auttavan katolisen avustusjärjestön haastattelussa piispa vaati että väkivallan lietsojat saatetaan vastuuseen, ja sanoi: ”Poliisin pitäisi antaa tekijöille selvän viestin: ’Näin ette voi tehdä.’ Jos poliisi ja armeija eivät ryhdy toimiin, nykyisestä kaaoksesta tulee kehittymään täydellinen anarkia.”

Puhuessaan raporteista siitä, että poliisit tarvitsivat useita tunteja palauttaakseen rauhan ja järjestyksen, piispa Aziz sanoi: ”Armeija ei tule ryhtymään mihinkään toimiin syyllisiä vastaan, vaan haluaa pysyä puolueettomana. Poliisi tulee kyllä paikalle, mutta kovin hitaasti, eikä ole tarpeeksi vahva.” Piispa kertoi miten yksi hänen uskovistaan, 60-vuotias isoisä Naashaat Rateeb, tapettiin väkivaltaisuuksissa. Piispa kiitti Rateebin uskoa ja urhoollisuutta. Yksi hyökkäysten kohteeksi joutuneista kirkoista oli koptilais-ortodoksinen Neitsyt Marian kirkko. Silminnäkijöiden mukaan väkivaltaisuudet alkoivat 500 salafistin kokoonnuttua läheisen Pyhän Minan koptilais-ortodoksisen kirkon väittäen, että kirkossa pidettiin vankina kristitystä muslimiksi kääntynyttä naista. Nainen, joka on naimisissa ortodoksipapin kanssa, esiintyi myöhemmin televisiossa ja puolusti kristinuskoaan, mutta fanaatikot vastasivat väittämällä etsivänsä toista samoissa olosuhteissa ollutta naista. Tietojen mukaan sekä laukauksia että kiven- ja kranaatinheittoa esiintyi. Egyptin armeijan mukaan pidätetyt tulevat vastaamaan teoistaan sotilastuomioistuimissa, mikä on yritys hillitä enempiä levottomuuksia. Myöhempien raporttien mukaan armeija on lisännyt Kairon kirkkojen turvallisuustoimia.

Piispa Azizin mukaan yleisen järjestyksen palauttamiseksi tähän mennessä suoritetut toimenpiteet ovat riittämättömiä. Hän sanoo: ”Emme voi saada aikaan rauhaa ja sovitusta ellei väkivallan lietsojia saateta vastuuseen. Muuten sovituksesta tulee pelkkä kulissi, ja perusongelmat jäävät ratkaisematta.” Hän sanoo, että väkivaltaisuudet ovat olleet liikaa Egyptin kristityille. Monet heistä elävät vieläkin uudenvuodenpäivänä Aleksandrialaiseen koptilais-ortodoksiseen kirkkoon tehdyn hyökkäyksen jälkeisen pelon kourissa. Hyökkäyksessä kuoli 20 ihmistä ja vähintään 70 haavoittui. Toinen koptilais-katolinen johtaja, Luxorin piispa John Zakaria, totesi kuitenkin, että kristityt eivät suostu uhkausten nöyryyttämiksi. Toukokuun 9. päivänä pidetyssä haastattelussa piispa Zakaria sanoi: ”Viettäessäni viime viikonloppuna jumalanpalvelusta kylässämme, odotin uskovien olevan peloissaan ja rohkaisun tarpeessa, mutta olikin aivan päinvastoin. Luovuttaminen ei kuulu kansamme luonteenpiirteisiin. Heti seuraavana päivänä siivoamme sotkut ja aloitamme alusta. Ihmiset ovat päättäneet todistaa jatkossakin Jeesuksesta näillä alueilla, jossa Hän kävi jo eläessään.”
Lähde: MKY-viikkoraportti, www.meconcern.org, www.cip.nl

24.5.2011

Kristittyjen toimintaa estetään Algeriassa

Kahta algerialaista kristittyä miestä vastaan on nostettu syytteet käännytyksestä ja herjaamisesta. Sofiane ja Krimo pidätettiin Algeriassa Oranissa 14. huhtikuuta 2011, kun he olivat kertoneet kristinuskostaan naapureilleen. Sofiane päästettiin vapaaksi seuraavana päivänä, mutta Krimo pidettiin vangittuna kolme päivää. Pidättämisen jälkeen Algerian poliisi toimitti Krimon kotona kotietsinnän yrittäen löytää Raamattuja ja muuta kristittyä materiaalia. Yleisesti on ollut tiedossa, että Krimon luona pidettiin viikoittain rukoustilaisuuksia, ja paikalliset kristityt uskovat poliisin valvoneen kokouksia. Tapauksen tuomioistuinkäsittely oli suunniteltu pidettäväksi 27. huhtikuuta, mutta on nyt lykätty tuonnemmaksi.

Algerian kristityt pelkäävät, että tapaukseen sovellettaisiin vuonna 2006 voimaan astunutta lakia, jonka mukaan uskonnollisiin kokouksiin tarvitaan hallituksen lupa. Lain rikkomisesta seuraisi jopa viiden vuoden vankeus ja jopa 100 000 Algerian dinaarin sakot (mikä vastaisi n. 980 euroa). Seurakuntien johtajat ovat turhautuneita siihen, ettei ole olemassa mitään säännöksiä tai ohjeita siitä, miten seurakunnat hakevat rekisteröintiä tai lupaa uskonnollisiin kokoontumisiin.

Lähde: www.persecution.net ja MKY viikkokirje

10.5.2011

Syyrian kristityt pelkäävät ääri-islamin nousua

Pääsiäistä edeltävinä päivinä Syyrian kristityillä olisi tavallisesti ollut kädet täynnä pääsiäisvalmisteluja, mutta tänä vuonna mitään merkkejä tästä ei juuri näkynyt. Hallituskriittisiin mielenosoituksiin oli vastattu raa’alla väkivallalla, seurauksena n. 300 kuolemaa, ja sen jälkeen paraatit, kulkueet ja muu julkinen juhliminen kiellettiin. Loppujen lopuksi pitkänperjantain jumalanpalveluksiin osallistui puolet vähemmän ihmisiä kuin normaalisti, sillä ihmiset pelkäsivät liikkua ulkona. Vuosikymmenien aikana presidentti Bashar al-Assadin hallitus on valvonut myös kristittyjen etuja ajamalla tiukasti sekulaarista politiikkaa ja rajoittamalla Muslimiveljeskunnan vaikutusvaltaa.

Kristityt, jotka muodostavat n. 10 % Syyrian väestöstä, eivät yleensä ole osallistuneet hallituskriittisiin mielenosoituksiin, koska ovat pelänneet hallitusvaihdoksen seurauksia. Syyriassa on monta kristillistä kirkkoa, mm. roomalais-katolinen, kreikkalais-ortodoksinen, kreikkalais-katolinen ja syyrialais-katolinen kirkko. Heidän yhteinen historiansa tällä alueella on lähes 2000 vuoden pituinen.

Liikkeellä olevien huhujen mukaan Damaskoksen alueen kirkkoja ja seurakuntia vastaan on suunnitteilla hyökkäyksiä, minkä takia kymmeniä hääjuhlia on peruttu äärimuslimien hyökkäysten pelossa. Kristityt pitävät lapsensa kotona koulusta, eivätkä uskalla liikkua ulkona. Esimerkkejä tästä ovat Maher El-Gohary (58) ja hänen tyttärensä Dina (17), jotka helmikuussa pakenivat Egyptin vallankumousta Syyriaan elettyään kristityiksi kääntymisensä jälkeen kaksi ja puoli vuotta maan alla.

He ovat nyt paenneet Syyriasta edelleen Ranskaan, jonne he saapuivat 30. maaliskuuta, ja ovat hakeneet sieltä turvapaikkaa. El-Gohary joutui vaikeuksiin kotimaassaan Egyptissä vaadittuaan viranomaisilta henkilötodistuksensa uskontomerkinnän muuttamista muslimista kristityksi, ja päätti lopulta paeta maasta nopeinta reittiä eli Syyriaan. Hän kertoo, että Syyrian poliittisten levottomuuksien lisääntyessä hän sai kuitenkin myös siellä pelätä muslimien käännynnäisiin kohdistuvaa vastustusta. Hän sanoo, että Syyriassakin vainotaan kristityiksi kääntyneitä muslimeja.

Viime vuonna muutamat kristityt joutuivat yhteiskunnan painostuksesta jättämään kotinsa ja kuusi kristittyjen kohtaamispaikkaa suljettiin, osittain sen takia, että hallitus pelkäsi äärimuslimien ryhtyvän väkivaltaisuuksiin vastauksena kääntymysten määrän nousuun. Monta kristittyä pidätettiin ja kuulusteltiin.

Lähteet: www.washingtonpost.com, www.opendoorsuk.org, MKY-viikkoraportti

1.5.2011

Iran jatkaa kristittyjen ahdistamista

Iran jatkaa kristittyjen uskonnonvapauden karkeaa loukkaamista haastamalla heitä oikeuteen ja vangitsemalla uskonnollista syistä.

Pastori Behrouz Sadegh-Khandjani sekä neljä muuta kristittyä oli haastettu oikeuteen vastaamaan syytteisiin ”islamin herjaamisesta” huhtikuun 5. päiväksi Shiraziin. Istunnossa tuomari kuitenkin ilmoitti tarvitsevansa enemmän aikaa todistusaineiston kokoamiseen, minkä vuoksi oikeudenkäyntiä lykättiin viikolla. Mutta huhtikuun 12. päivänä pidetyssä istunnossa tuomari vielä ilmoitti tarvitsevansa neuvotella asiasta Iranin perinteisesti tunnustettujen kristittyjen kirkkojen johtajien kanssa, joten oikeudenkäyntiä ei vieläkään voitu saattaa päätökseen.

Behrouz, joka on toisen sukupolven kristitty, vapautettiin takuita vastaan 15. helmikuuta oltuaan vangittuna aina viime vuoden kesäkuun 16. päivästä asti. Neljä muuta kristittyä olivat myös vangittuina lyhyempiä aikoja vuoden 2010 alkupuolella. Maaliskuun 8. päivänä kaikki viisi tuomittiin vallankumoustuomioistuimessa vuoden vankeuteen ”Iranin valtion vastaisesta toiminnasta”. He ovat valittaneet tuomiostaan.

Myös muualla maassa kristityt ovat joutuneet vastaavan kohtelun kohteeksi. Joulukuun 26. päivänä Teheranissa pidätetty muslimitaustainen kristitty vapautettiin 9. huhtikuuta. Toisella muslimitaustaisella kristityllä olisi mahdollisuus vapautua takuita vastaan, mutta hänen perheensä ei ole onnistunut saamaan kokoon vaadittua isoa takuusummaa. Vankilassa olevien joukossa on neljä 4. syyskuuta Hamedanissa vangittua sekä kolme 17. maaliskuuta Kermanshahissa vangittua kristittyä.

Pastori Yousef Nadarkhani, joka on valittanut Korkeimpaan oikeuteen syyskuussa herjaamisesta saamastaan elinkautistuomiostaan, odottaa edelleen oikeuden päätöstä.

Lähde: www.meconcern.org ja MKY viikkoraportti

Nigeriassa väkivaltaisuuksia kristittyjä vastaan

Nigerian pohjoisosissa on puhjennut vakavia useiden ihmisten kuolemaan johtaneita väkivaltaisuuksia vaalien jälkeen kun on virallisesti ilmoitettu, että hallitsevan People’s Democratic Party -puolueen johtaja Goodluck Jonathan on tullut uudelleen valituksi presidentiksi.

Väkivaltaisuuksia on esiintynyt etenkin muslimienemmistöisissä osavaltioissa. Väkijoukot ovat protestoineet kaduilla vaalien tulosta vastaan. Kirkkoja, kristittyjen koteja ja liikkeitä on joutunut väkivaltaisuuksien kohteeksi. Väkivaltaisuuksissa on poltettu yli 60 kirkkoa, tuhansia koteja on tuhottu ja useita pastoreita ja seurakuntien työntekijöitä on surmattu. Monet kristityt ovat paenneet kodeistaan hyökkäysten pelossa.

Kenraali Buhari, oppositiopuolueen johtaja ja presidenttiehdokas, on väittänyt, että vaaleissa on esiintynyt vaalivilppiä ja sanoi tulevansa valittamaan tällä perusteella vaalien tuloksesta viranomaisille. Kansanvälisten vaalitarkkailijoiden mukaan vaalit ovat kuitenkin olleet suurin piirtein vapaita ja oikeudenmukaisia. Afrikan Unioinin tarkkailijatiimin mukaan kyseessä oli Nigerian onnistuneimmat vaalit vuosikymmeniin, mutta tämä ei ole pysäyttänyt mellakoita maan pohjoisosan kaupungeissa, missä Buharilla on suuri kannatus. Punaisen Ristin viimeisimpien raporttien mukaan 48 000 ihmistä on paennut väkivaltaisuuksia.

Lähde: www.opendoorsuk.org ja MKY viikkoraportti