Mohamed Nasheedin valintaa Malediivien presidentiksi lokakuussa 2008 pidettiin demokratian ja vapauden ajan alkuna. Presidentti Gayoomin hallitessa 1978–2008 entuudestaan uskonnollisesti suvaitsevaisesta Malediivien tasavallasta tuli maa, jossa vain valtion hyväksymä sunni-islam oli sallittu. Alkuperäiskansojen kulttuurisymbolit ja -tavat, mukaan lukien perinteiset nimet, julistettiin islamin vastaisiksi ja näin ollen kielletyiksi. Islamista tuli pakollinen aine koulussa ja sunni-islamilaisuudesta tärkeä osa malediivilaista kansankuvaa.
Useimmat malediivilaiset näkevät tätä nykyä ei-muslimin malediivilaisen kansallisena uhkana, samoin kuin moniuskonnollisen yhteiskunnan. Näin ollen yksikään parlamentin jäsen ei avoimesti asettunut vastustamaan lausetta ”yksikään ei-muslimi ei voi saada Malediivien kansalaisuutta”, joka on määrä lisätä vuonna 2008 voimaan astuneeseen perustuslakiin. Näyttää siltä että uuden hallituksen sitoutuminen ihmisoikeuksien noudattamiseen ei kosketa uskonnonvapautta.
Presidentti Nasheed ei ole puuttunut presidentti Gayoomin aikana alkaneisiin uskonnonvapausrikkomuksiin. Rikkomukset näyttävät päinvastoin lisääntyneen uuden islamilaisasioiden ministeriön perustamisen myötä. Malediivien perustuslaki vuodelta 2008 on perintöä presidentti Gayoomin aikakaudelta, ja se asettaa omalta osaltaan esteitä ihmisoikeuksien toteutumiselle. Monet malediivilaiset – erityisesti sekularisoituneet ja ei-muslimit, joiden täytyy piilotella uskoaan – ovat ryhtyneet pitämään anonyymeja nettipäiväkirjoja, joissa he tuovat esille huolensa asioiden tilasta.
Sosiaalisen syrjinnän ja hallituksen rangaistusten pelko estää julkisen keskustelun aiheesta. Mikäli presidentti Nasheed ei kunnioita malediivilaisten oikeutta uskonnonvapauteen, ei hän voi täyttää lupaustaan kunnioittaa ihmisoikeuksia.
Lähde: www.forum18.org, MKY
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti