11.3.2009

Human Right Watchin raportti Myamarista

Tammikuussa julkaistu Human Rights Watchin (HRW) raportti kertoo jatkuvista, vakavista rikkeistä chin -kansaa kohtaan. Chin on Luoteis-Myanmarissa asuva kansa, joista 90 % on kristittyjä. HRW:n tutkimus sisältää chiniläisen ihmisoikeusorganisaation raportin vuodelta 2004, jonka mukaan kristityt joutuivat erilaisten solvausten kohteeksi Chinin maakunnassa, armeijan pakottaessa pastoreita ja seurakuntien jäseniä pakkotyöhön, pidättäessä näitä mielivaltaisesti, kiduttaen ja joskus myös tappaen heitä.

Intiassa ja Malesiassa asuvien chin-pakolaisten haastatteluihin perustuen HRW raportoi kuinka lisääntyvät armeijan joukot Chinin maakunnassa vuoden
1988 jälkeen ovat merkinneet pakkotyötä ja mielivaltaisia sakkoja chineille, pakottaen heitä kristinuskosta buddhalaisuuteen. HRW:n raportti ”Olemme kuin unohdettu kansa” paljastaa kuinka sotilaat toistuvasti pakottavat kristittyjä lahjoittamaan varojaan ja aikaansa pagodi-temppelien rakentamiseen alueilla, joilla on vain vähän tai ei lainkaan buddhalaisia.
Ajoittain he ovat myös pakottaneet kristittyjä palvomaan buddhalaisissa temppeleissä. Eräs pastori kertoi HRW:lle kuinka sotilaat veivät hänet temppeliin, osoittivat häntä aseillaan ja käskivät hänen rukoilla buddhalaisten tavoin. ”He sanoivat että tämä on buddhalainen maa enkä saa harjoittaa kristinuskoa”, pastori kertoi.

Samaan aikaan kun uskonnollinen painostus ja syrjintä on vaikeaa Chinin maakunnassa, pätevät rajoitukset myös muualla maassa. Viimeksi tammikuussa viranomaiset sulkivat yli 100 kirkkoa Yangonissa (ent. Rangoon), kieltäen samalla toimitilojen omistajia ja konferenssikeskuksia vuokraamasta tilojaan uskonnollisille ryhmittymille. Seurakuntien pastorit kutsuttiin kokoukseen, jossa heidät pakotettiin allekirjoittamaan seurakunnan toiminnan lakkauttava dokumentti. Kieltäytyessään pastorit joutuvat vankilaan. Kansallisen uutistoimisto Mizziman mukaan noin 50 pastoria osallistui kokoukseen.

Lähde: www.compassdirect.org, MKY

Uskonnonvapaus ei toteudu Malediiveilla

Mohamed Nasheedin valintaa Malediivien presidentiksi lokakuussa 2008 pidettiin demokratian ja vapauden ajan alkuna. Presidentti Gayoomin hallitessa 1978–2008 entuudestaan uskonnollisesti suvaitsevaisesta Malediivien tasavallasta tuli maa, jossa vain valtion hyväksymä sunni-islam oli sallittu. Alkuperäiskansojen kulttuurisymbolit ja -tavat, mukaan lukien perinteiset nimet, julistettiin islamin vastaisiksi ja näin ollen kielletyiksi. Islamista tuli pakollinen aine koulussa ja sunni-islamilaisuudesta tärkeä osa malediivilaista kansankuvaa.

Useimmat malediivilaiset näkevät tätä nykyä ei-muslimin malediivilaisen kansallisena uhkana, samoin kuin moniuskonnollisen yhteiskunnan. Näin ollen yksikään parlamentin jäsen ei avoimesti asettunut vastustamaan lausetta ”yksikään ei-muslimi ei voi saada Malediivien kansalaisuutta”, joka on määrä lisätä vuonna 2008 voimaan astuneeseen perustuslakiin. Näyttää siltä että uuden hallituksen sitoutuminen ihmisoikeuksien noudattamiseen ei kosketa uskonnonvapautta.

Presidentti Nasheed ei ole puuttunut presidentti Gayoomin aikana alkaneisiin uskonnonvapausrikkomuksiin. Rikkomukset näyttävät päinvastoin lisääntyneen uuden islamilaisasioiden ministeriön perustamisen myötä. Malediivien perustuslaki vuodelta 2008 on perintöä presidentti Gayoomin aikakaudelta, ja se asettaa omalta osaltaan esteitä ihmisoikeuksien toteutumiselle. Monet malediivilaiset – erityisesti sekularisoituneet ja ei-muslimit, joiden täytyy piilotella uskoaan – ovat ryhtyneet pitämään anonyymeja nettipäiväkirjoja, joissa he tuovat esille huolensa asioiden tilasta.

Sosiaalisen syrjinnän ja hallituksen rangaistusten pelko estää julkisen keskustelun aiheesta. Mikäli presidentti Nasheed ei kunnioita malediivilaisten oikeutta uskonnonvapauteen, ei hän voi täyttää lupaustaan kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Lähde: www.forum18.org, MKY