Turkin Malatyan murhien oikeuden käynnit jatkuvat

Malatyassa murhatun kolmen kristityn murhasta syytettyjen oikeudenkäynnin oli odotettu päättyvän viimeisimpään, 15. huhtikuuta 2010 pidettyyn istuntoon. Oikeusistuntoja kuitenkin jatketaan vielä koska Turkin laivastolla on väitetty olevan Operation Cage -niminen suunnitelma Turkin ei-islamilaisten yhteisöjen ahdistelemiseksi. Tähän liittyvä syyte on otettu käsiteltäväksi murhasyytteen yhteydessä.

Toimittaja Hrant Dinkin, katolisen papin Isä Andrea Santoron sekä Malatyan kolmen protestanttisen kristityn murhien katsotaan olleen osa Operation Cage -suunnitelmaa. Suunnitelman väitetään tähtäävän AKP-puolueen johtaman hallituksen kaatamiseen ahdistelemalla ei-muslimeja ja kannustamalla protesteihin näitä hyökkäyksiä vastaan.

Vaikka väitteissä Cage-suunnitelman olemassaolosta ei olisikaan perää, oikeuskäsittely on osoittanut, että Turkin uskonnonvapaus on valitettavasti rajoitettu ja myös uhattuna. Käsitellessään ei-muslimeja vastaan suunnattuja hyökkäyksiä, viranomaiset ovat keskittyneet lähinnä AKP-puolueen asemaa heikentäviin tekijöihin. Mutta muihin vakavasti uskonnonvapautta rajoittaviin uhkiin ei ole puututtu.

Lähde: MKY, www.forum18.org, www.meconcern.org

Turkissa paljastui suunnitelma ei-muslimien joukkomurhasta

Turkin merivoimien upseereista koostuvan ryhmän epäillään suunnitelleen maan ei-islamilaiseen vähemmistöön kuuluvien joukkomurhaamista. Joukkomurhan tarkoituksena olisi ollut hallituksen horjuttamiseksi ja islamin edistämiseksi. Suunnitelmat sekä ryhmän jäsenten nimet sisältänyt suojattu CD-levy löytyi viime huhtikuussa.

CD-levyllä oli ohjeet pommi-iskuista ja tuhopoltoista. Ohjeet sisälsivät myös listan yli 900:sta salamurhattavasta tai siepattavasta kirkon työntekijöistä ja uskonnollisesta johtajasta sekä näiden tiedot uskonnonharjoittajien asuinalueista ja kokouspaikoista.

Lähde: Compass Direct ja RV-lehti

Turkkilaisten asenteet suvaitsemattomia muita uskontoja kohtaan

Turkki on pyrkinyt aktiivisesti Euroopan Unioniin. Turkilla on kuitenkin suuria vaikeuksia toteuttaa EU:n ihmisoikeusvaatimukset. Tuore tutkimus osoittaa, että turkkilaiset vastustavat uskonnonvapautta. Turkin asukkaista yli puolet vastustaa ei-islamilaisten uskonnollisia kokouksia. Saman tutkimuksen mukaan lähes 40 prosentilla Turkin väestöstä on kielteinen asenne kristinuskoon.

Sama haluttomuus mielipiteenvapauteen ja uskonnonvapauteen näkyy turkkilaisten vastauksista, joissa 59 prosenttia sanoi, että ei-muslimien ”ei pitäisi” tai ”ehdottomasti ei pitäisi” sallia pitää julkisia kokouksia, joissa he voivat esittää ajatuksiaan. Sananvapauden vastustaminen näkyy vastauksista, joiden mukaan 54 prosenttia ilmoitti, että ei-muslimin ”ei pitäisi” tai ”ei ehdottomasti pitäisi” sallia julkaista kirjallisuutta, jossa kuvataan heidän uskontoaan.

Turkkilaisista 99,5 prosenttia on muslimeita.

Tutkimus osoittaa, että turkkilaisten on vaikea sallia ei-muslimeille toiminnanvapautta. Vaikka turkki voisikin täyttää EU:n taloudellisen vakauden vaatimukset, niin Turkin matka nykyisen Euroopan arvojen mukaiseen mielipiteenvapauteen ja moniarvoisuuteen näyttää lähes mahdottomalta.

Oikeudessa turkkilaisuuden loukkaamisesta

Kaksi turkkilaista kristittyä, Hakan ja Turan on haastettu oikeuteen turkkilaisuuden loukkaamisesta. Viimeisin oikeuden istunto oli lokakuun 15. päivänä (2009). Oikeuteen oli kutsuttu kuusi todistajaa, mutta vain kolme heistä tuli paikalle paikalla. Kaikki kolme paikalla olevaa todistajaa työskentelevät Istanbulin oikeuslaitoksen eri osastoilla. He todistivat oikeudessa, että eivät olleet koskaan tavanneet tai kuulleet Hakania ja Turania. Kaksi todistajista lisäsi saaneensa Uuden Testamentin pyydettyään sitä internetin kautta, mutta tapauksilla ei ollut yhteyttä toisiinsa.

Hakania ja Turania syytettiin alun perin lokakuussa 2006 islaminuskon ja turkkilaisuuden loukkaamisesta koska he olivat osallistuneet paikalliseen Raamattu-kirjekurssiin. Miesten asianajaja kuvailee oikeudenkäyntiä "skandaaliksi", koska mitään todisteita ei ole olemassa syytettyjä vastaan.

Seuraava käsittely on sovittu 28. tammikuuta 2010, jolloin kolmen jäljellä olevan todistajan on määrä todistaa.

Lähde: www.meconcern.org ja MKY

Turkin väestöstä muslimeja on 99,6 % ja kristittyjä 0,32 %

Malatyan oikeudenkäynti jatkuu

Viisi 19 – 20 –vuotiasta miestä pidätettiin Malatyassa huhtikuussa 2007 uskonnollisista syistä tehdystä kolmen kristityn murhasta. Viimeisin kuulustelu oikeudenkäynnistä oli 4.7.08. Puolustusasianajaja pyrki kääntämään huomiota uhrien kristilliseen aktiviteettiin. Oikeus totesi kuitenkin, että kristillinen toiminta on täysin laillista Turkissa.

Oikeusistunto käsitteli myös murhasta syytettyjen takana olleita tahoja. Todistaja Metin Dogan kertoi tiedotusvälineille kirjoittamastaan kirjeestä, jossa hän oli antanut yksityiskohtaista tietoa siitä kuka väitetysti toimi murhaajien taustalla. Hän todisti, että neljä paikallisviranomaista oli pyytänyt häntä hyökkäämään Zirven kristilliseen kustantamoon ja tappamaan siellä paikalla olevat kristityt veistä käyttäen. Kirjeen mukaan hänelle järjestettiin järjestettäisiin kaksi rikoskumppania, jotka hänen oli määrä tappaa hyökkäyksen jälkeen.

Tuomari määräsi käynnistettäväksi tutkimukset todistuksen esiintuomien asioiden tutkimiseksi.

Lähteet: www.meconcern.org, www.compassdirect.org

Turkissa toimintaa kristittyjä vastaan

Marraskuussa 2007 Turkissa, Istanbulin lähistöllä, joutui kaksi ortodoksikirkkoa ilkivallan kohteiksi. Kirkoista rikottiin ikkunoita ja seiniin kirjoitettiin tekstejä ”kuolema kristityille, kirous roomalaisiille.” Roomalaisilla tarkoitetaan turkkilaisia ortodoksikristittyjä.

Istabulin edustalle Halkin saarella vahingoitettiin myös marraskuussa ordotoksikirkon omistama luostari. Merkillistä tapauksessa on, että rikkojat olivat metsätalousministeriön työmiehiä. He moukaroivat luostarin purkukuntoon. Työmiehet olivat sanoneet silminnäkijöille, että he olivat saaneet käskyn hajoittaa ”purkutuomion saanut” luostari.

Viranomaiset lopettivat työmiesten toimet, kun luostarin johtajat ottivat heihin yhteyttä. Mutta luostari ennätettiin vahingoittaa vakavasti.

Usean järjestöt ovat raportoineet, että eteläisessä Turkissa on siepattu syyrialaisortodoksikirkon munkki 28. marraskuuta (2007). Sieppaajat vaativat mynkki Edip Savcin vapauttamisesta 300 000 euroa. Hänet siepattiin kun hän oli ajamassa kotiin Midyatin kapungista. Monet turkkilaiset kristityt pelkäävät, että Savcista tulee seuraava turkkilainen uhri maan kristittyjä vastaan tehdyistä raakuuksista.

Marraskuun 23. päivänä (2007) alkoi oikeudenkäynti kolmen kristityn murhasta syytettyä viittä musliminuorta vastaan. Uhrien perheiden asianajat kritisoivat valtion syyttäjien toimia. Syyttäjät ovat keskittyneet uhrien kristilliseen aktiviteettiin enemmän kuin syyllisten toimintaan. Asianajajat uskovat, että pääsyyttäjä pyrkii tällä lieventämään syytöksiä tekemällä murhattujen kristillisestä toiminnasta ”provokaation”, joka oli syynä murhiin.

Suomen MKY:n puheenjohtaja Johan Candelin kommentoi tilannetta seuraavasti: ”Koska turkkilaisen lain mukaan ei ole kiellettyä painaa kristillistä materiaalia tai levittää tietoa kristinuskosta, on todella huonoa, että asiaa valmistelevat lakimiehet niin paljon keskittyvät uhrien tekemisiin. Kun kellään uhreista ei ollut rikosrekisteriä, heidän toiminnalla ei kansainvälisen oikeuskäytännön mukaan tulisi olla mitään merkitystä tässä tapauksessa. Jälleen kerran näemme kuinka yleinen väärinkäsitys Turkin kristityistä ja propaganda, jonka mukaan kristityt ovat vieraiden maiden agentteja, heittää hyvin tumman varjonsa tämän oikeusjutun ylle. Odotan sitä päivää, kun Turkin presidentti tai pääministeri rohkenee antaa lausunnon, jossa hän toteaa että turkkilaiset kristityt ovat yhtä paljon turkkilaisia kuin muslimit ja että heillä ei ole salaista agendaa, vaan toimivat maansa parhaaksi."

Lähde: MKY, European Syriac Union, Compass Direct, Logosmedia

Päivitys uutiseen 9.12.2007

Syyrialais-ortodoksinen pappi, joka siepattiin eteläisessä Turkissa 28. marraskuuta 2007 vapautettiin yllättäen kaksi päivää myöhemmin. 30. marraskuuta. Isä Edip Daniel Savci (42) soitti itse ystävilleen Batmanin kaupungista ja ilmoitti vapautumisestaan. Batman sijaitsee noin 70 km päässä Midyatista, jossa hänet siepattiin.

Poliisiviranomaiset ottivat hänet mukaansa ja veivät hänet kuulustelujen jälkeen Mardinin kaupunkiin, joka sijaitsee samassa provinssissa kuin Savcin luostari. Sieppaajien henkilöllisyydestä ei tiedetä mitään, eikä myöskään siitä maksettiiko Savcista lunnaita. Sieppaajat olivat vaatineet 300 000 euroa vapauttaakseen Savcin.

Lähteet Compass Direct, www.assistnews.net

Vaihteeksi hyviä uutisia Turkista

Turkissa on tapahtunut myös myönteistä kehitystä uskonnonvapaudessa tämän vuoden (2007) kevään väkivaltatapausten jälkeen. Turkin protestanttiset kirkot ovat saaneet enemmän suojaa viranomaisten puolesta, eikä heitä vastaan ole enää hyökätty tiedotusvälineissäkään. Kymmenen protestanttista kirkkoa on saanut rekisteröityä, mikä tietää rekisteröintiprosessin helpottumista muillekin protestanttisille seurakunnille ja kirkoille.

Ongelmana maassa on vielä yleinen ja syvälle juurtunut väärinkäsitys, että kristityt ovat "ulkomaisia agentteja, jotka tahtovat rikkoa turkkilaista kansakuntaa". Kristillisillä kirkoilla ja seurakunnilla on vielä pitkä matka edessäpäin täyteen uskonnonvapauteen, mutta tilanne näyttää nyt huomattavasti valoisammalta kuin esimerkiksi neljä vuotta sitten.

Lähde: MKY-viikkoraportti

Turkkilainen poliisi keskeytti jumalanpalveluksen Kyproksella

Kuva: Maisema Välimeren saarelta

Kyproksen turkkilaisessa pohjoisosassa poliisi keskeytti elokuussa 2007 kyproksenkreikkalaisen papin toimittaman ortodoksisen jumalanpalveluksen. Keskeyttämisen jälkeen turkkilaiset poliisiviranomaiset häätivät seurakuntalaiset ulos kirkosta. Tapaus sattui Famagustan kylässä Kyproksen turkkilaisessa pohjoisosassa. Kyproksen kreikkalainen hallitus on tehnyt asiasta valituksen Euroopan unioniin ja Vatikaaniin.

Turkkilaiset ovat vuoden 1963 miehityksen jälkeen tuhonneet Pohjois-Kyproksella 133 ortodoksista kirkkoa. Näiden tuhottujen kirkkojen lisäksi 768 kirkkoa ja luostaria on muutettu moskeijoiksi, kasarmeiksi tai sairaaloiksi.

Kypros itsenäistyi Britanniasta 1960. Pian itsenäistymisen jälkeen 1963 Kyproksen turkkilaisten ja kreikkalaisten välille puhkesi väkivaltaisuuksia. Vuonna 1974 Turkkilaiset joukot miehittävät saaren pohjoisosa. Kansainvälinen yhteisö tuomitsi miehityksen. Vuonna 1983 turkkilainen osa Kyprosta julistautui itsenäiseksi Pohjois-Kyproksen turkkilaiseksi tasavallaksi. Turkki on ainut valtio, joka on tunnustanut tämän itsenäisyysjulistuksen.

Nykyään (v. 2007) saarella on kaksi hallintoa, joista ainoastaan eteläinen Kyproksen tasavallan hallitus on kansainvälisesti tunnustettu. Vuonna 2004 kahtiajakautunut Kypros liittyi EU:hun. Tällöin saaren pohjoispuoli jäi EU:n ulkopuolelle.

Lähde: Logos Media ja Suomen Kyproksen suurlähetystön sivut

Turkissa murha-attentaatti suunnitelmia kirkkojen johtoa vastaan

Turkkilainen äärikansallinen järjestö, Kansallisten voimien liitto, on suunnitellut ortodoksisen ja armenialaisen patriarkan ja muiden vähemmistöuskontojen johtohahmojen murhaamista. Suunnitelma paljastui kun Turkin poliisi teki ratsian järjestön toimistoon. Murhasuunnitelmien pää kohteena olisi ollut patriarkka Bartolomeos I, joka on Konstantinopolin patriarkka. Murhattavien listalla olivat myös Istanbulin armenialainen patriarkka Mesropin ja Turkin juutalaisten johtaja.

Kansallisten voimien liittoon kuuluu kiihkokansallisia nuoria ja epäillään, että järjestön tukijoukoissa ja murhahankkeessa olisi mukana myös Turkin armeijan eläkkeellä olevia upseereja ja salaisen poliisin työntekijöitä. Turkin hallitus suhtautuu kielteisesti patriarkkojen näkyvään rooliin kansainvälisessä politiikassa Turkin vähemmistöuskontojen edusmiehinä. Turkin hallituksessa enemmistönä on islamistinen AKP-puolue. Turkin vastavalittu presidentti Abdullah Gül on AKP:n jäsen.

Lähde: Logos Media ja Turun Sanomien verkkosivut

Kesän uskonnonvapaus Lähi-idässä

Seuraavassa joitakin kesäajan tapahtumia Lähi-idästä.

TURKIN hallitus ei puutu syvään juurtuneeseen uskonnollisten vähemmistöjen diskriminaation. Vähemmistö uskontoihin kuuluvien ryhmien olemassaoloa ja asemaa ei ole lailla turvattu, eikä hallitus ole tehnyt mitään vähentääkseen tai estääkseen heihin kohdistuvaa suvaitsemattomuutta. Tätä suvaitsemattomuutta lisäävät jatkuvasti viranomaisten toiminta ja lausunnot, median tuoma propaganda ja jopa opetusmateriaalien tekstit.

Kolmen kristityn murhan jälkeen hyökkäykset ja uhkaukset kristittyjä kohtaan ovat vain lisääntyneet. Heinäkuun 18. päivänä oikeus käsitteli jällen tapausta, jossa kaksi kristittyä turkkilaista syytetään ”turkkilaisuuden häpäisemisestä”. Jopa valtionsyyttäjä huomautti oikeudelle, ettei ole olemassa mitään todisteita, jotka tukisivat syytöksiä. Seuraavan kerran asiaa käsitellään 12. syyskuuta 2007 ja silloin odotetaan myös lopullista tuomiota.

EGYPTISSÄ heinäkuussa egyptiläiset poliisit pahoinpitelivät kristittyä naista. Nainen oli entinen muslimi. Poliisit olivat vanginneet hänet ”suojellakseen” häntä väkivaltaiselta ääri-islamilaiselta perheeltä. Myöhemmin poliisit luovuttivat naisen perheelleen, jotka pahoinpitelivät häntä ennen poistumistaan asemalta poliisien edessä.

SAUDI-ARABIASSA egyptiläistä kristittyä kirurgia on useita kertoja viimeisten kahden vuoden aikana estetty matkustamasta kotimaahansa. Hän menetti työpaikkansa lääketieteellisellä klinikalla kuusi kuukautta sitten, mutta hän ei ole saanut uutta työlupaa uskontonsa vuoksi. Mies sai matkustusluvan kotiinsa egyptiin sen jälkeen kun hänen tapauksensa sai huomiota ihmisoikeusjärjestöjen taholta.

Lähteet: Compass Direct, www.assistnews.net, www.hopefm.com, Middle East Concern,
www.memri.org

Turkissa jälleen hyökkäys kirkkoja vastaan

Kupoli Saint Nicholas -kirkosta turkin Kale (ent. Myra) kaupungista.
Image courtesy of www.HolyLandPhotos.org

Turkissa on hyökätty jälleen kerran kirkkoihin. Hyökkäys tapahtui Izmitin ja Eskishehirin kaupungeissa. Eskishehirissa hyökkääjät olivat rikkoneet toisen kerroksen ikkunoita ja heittäneet Molotov cocktailin taloa päin. Hyökkääjät onnistuivat sytyttämään talon vieressä olevan auton tuleen, mutta talon asukkaat saivat sen sammutettua.

Turkkilaisen sanomalehden uutisen mukaan Malatayan murhista epäilty on sanonut, että seuraava ääri-islamistien hyökkäyksen uhri olisi Izmitin seurakunnan pastori. MKY:n puheenjohtaja, Johan Candelin sanoo: ”Turkin tilanne tulee olemaan epävakaa vielä useita vuosia. Niin kauan kuin kukaan todella vaikutusvaltainen ei puhu kristityn vähemmistön puolesta, suuri enemmistö pitää tätä vähemmistöä ”ulkomaisina agentteina, joiden päämääränä on maan yhtenäisyyden rikkominen”. Kaksi viimeistä hyökkäystä osoittavat, ettei ensimmäinen hyökkäys ollut loppu.”

Lähde: MKY, Compass Direct

Lisää tietoa ja taustoja Turkin veriteosta

Malatyassa tapahtuneessa raa’assa veriteossa (katso edellinen uutinen) murhattu saksalainen oli 46-vuotias ja kolmen lapsen isä. Toinen murhatuista turkkilaisista oli 36-vuotias ja kahden lapsen isä. Kolmas murhatuista ei ollut perheellinen, mutta oli kihloissa. Murhan tehneet viisi miestä olivat noin 20-vuotiaita. Yksi heistä oli Malatyan maakunnan pormestarin poika ja kaikki he kuuluivat islamilaiseen uskonnolliseen järjestöön, suurin osa kuului Turkissa laajaan tarika-järjestöön. Nämä nuoret valmistautuivat yhdessä yliopiston pääsykokeisiin.

Aamulla liikkeelle lähdettyään näillä viidellä miehellä oli mukanaan aseet, leipäveitset, köydet ja pyyhkeitä. He olivat valmistautuneet veritekoonsa ja tiesivät, että tulisivat vuodattamaan paljon verta. Näin varustautuneina he tulivat Zirve-kustantamon toimistoon, joka toimi myös seurakunnan toimistona.

Saksalainen lähetystöntekijä Tilman Geske, Malatyan evankelisen seurakunnan pastori Necati Aydin ja turkkilainen kristitty Ugur Yuksel olivat pitämässä toimistossa aamuhartautta ja tutkimassa Raamattua. Surmaajat tiesivät näiden kolmen miehen olevan paikalla toimistossa aamulla kello 10.

Hyökkääjät sitoivat kristityt tuoliin jaloistaan ja käsistään, ja pahoinpitelivät ja kiduttivat heitä. Samalla he kuvasivat toimintansa käsipuhelimiensa videolla. Todenäköisesti väkivallan teko tehtiin ja kuvattiin varoitukseksi kristityille. Lopulta heidät tapettiin leikkaamalla kurkku auki. Toimistoa lähellä olevasta työpaikasta sanottiin myöhemmin, että he olivat kuulleet huutoa, mutta luulleet sitä riitelyksi.

Kaksi seurakunnan jäsentä pyrki toimistoon kello 12:30. He eivät päässeet sisälle, eikä heidän avaimensa toiminut lukossa. He soittivat toimiston puhelimeen, mutta sieltä ei vastattu. Kuultuaan sisältä ihmisen valitusta, he soittivat poliisille ja poliisi saapui paikalle viiden minuutin kuluttua.

Myös paikalle saapunut poliisi kuuli sisältä ihmisäänen valitusta, otti aseensa esille, käski sisällä olevien avata oven ja alkoi murtaa ovea. Yksi, poliisiin saapumisesta pelästynyt, hyökkääjistä avasi oven ja poliisi astui sisälle keskelle karmeaa näkyä.

Tilman ja Necati oli surmattu. Ugurin kaula oli myös viilletty, mutta hän oli vielä elossa. Hän kuoli myöhemmin sairaalassa verenhukkaan. Neljä huoneeseen jäänyttä veriteon tekijää antautuivat poliisille. Joukon johtaja yritti paeta rakennuksesta, mutta putosi kadulle ja loukkaantui vakavasti.

Nuorten hyökkääjien käyttäytyminen poliisin saapuessa osoitti heidän ristiriitaisuuttaan ja hämmennystä teoistaan. He itse eivät todennäköisesti suunnitelleet hyökkäystä, vaan veriteon taustalla on todennäköisesti tarikat-järjestön (eräänlainen islamin lahko) johtajat, jotka olivat agitoineet nuoret suorittamaan murhat puolestaan. Turkin islamilaiset järjestöt ovat käyttäneet aiemminkin nuoria henkilöitä veriteoissa, kuten Hrant Dinkin murhassa tammikuussa 2007 ja katolisen papin Andrea Santoron murhassa helmikuussa 2004. Nuoret saavat helpommin julkisen ymmärryksen puolelleen ja heidän rangaistuksensa rikoksissa ovat lievemmät kuin aikuisten. Katolisen papin Andrea Santoron murhanneen 16-vuotiaan pojan äiti sanoi kameroiden edessä poikansa teosta ja vankilatuomiosta, että "hän palvelee vankeusajan Allahia".

Veriteon taustalla ovat osittain Turkin viranomaisten vainoharhaiset ja vääristyneet toimenpiteet kristittyjä vastaan. Keväällä 2001 Turkin kansallinen turvallisuusneuvosto teki päätöksen ja alkoi pitää evankeelisia kristittyjä kansallisena uhkana ja käytännössä rinnasti heidät terroristeihin. Toimenpide on voinut olla islamilaisen Turkin ”kosto” länsimaille, jotka pitävä ääri-islamismia terroristeina (tämä on vain blogin pitäjän päätelmä). Tämän päätöksen jälkeen mediassa on, viranomaisten tuella, esitetty kristityistä vääristynyttä tietoa ja vihamielistä propagandaa ja näin synnytettiin vihaa heitä kohtaan.

Vuoden 2001 viranomaisten päätöksen jälkeen alkoivat uhkaukset ja hyökkäykset seurakuntia, pastoreita ja kristittyjä vastaan. Turkin kristittyjä vastaan hyökättiin pommeilla, fyysisellä väkivallalla, suullisilla ja kirjoitetuilla uhkauksilla. Merkittävässä asemassa oli virallisen median käyttäminen propagandan välineenä.

Joulukuussa 2005 entisen pääministerin, Ecevitin, vaimo, historioitsia Ilber Ortayli, professori Hansan Unsal, poliitikko Ahmet Tan ja kirjailija Aytunc Altindal pitivät yhteisen kokouksen "kristillisestä uhasta", jota he kokivat kristittyjen toiminnasta maassaan. Kokoontumisen jälkeen he aloittivat kampanjan saadakseen negatiivista julkista huomion kristillisyyttä vastaan. Piilotetuilla kameroilla otettiin kirkkojen jumalanpalveluksista kuvia ja käytettiin niitä propagandana kristittyjä vastaan, jotka yrittivät "ostaa heidän lastensa sielut". Kaiken takana on vain halu estää uskonnonvapauden toteutuminen ja kristillisyyden leviäminen Turkissa. Nämä vastustajat ovat unohtaneet, että Turkki oli ollut satoja vuosia kristillinen maa ennen islamin saapumista.

Viranomaisten toiminta ei ole ollut vakuuttavaa veriteon jälkeen. Yhtenä karkeimpana esimerkkinä on se, että Turkin sisäministeri virnuili televisioesiintymisessä puhuessaan veriteosta. Median ja viranomaisten kommentit osoittivat samaa sanomaa, "Toivomme, että olette oppineet läksynne. Emme halua kristittyjä tänne." Kuitenkin vastaavasti esimerkiksi Saksassa työskentelee miljoonia islamilaisia turkkilaisia ja koko Euroopassa on noin 50 miljoonaa muslimia, joista suurin osa ovat maanosaan muuttaneita. Islamilaiset maat lähettävät Eurooppaan muslimiopettajia ja islamilaisia lähityssaaranaajia Koraanikouluihin ja moskeijoihin. Osa heistä on kovan linjan islamilaisuuden julistajia.

Näissä niin kutsutuissa "raamattumurhissa" syyllisiä käsitellään terroristeina ja heidän nuori ikänsä ei lievennä rangaistuksia. Veritekojoukon johtaja Emre Gunaydin on tehosairaanhoidossa pakomatkallaan saamiensa vammojen takia.

Saksalaisen Tilmanin vaimo Susanne Tilman halusi haudata miehensä Turkkiin Malatyaan, viranomaisten estelyistä huolimatta. Ugur haudattiin kotikaupunkiinsa Elazigiin islamilaisin menoin. Ugurin perhe ei koskaan hyväksynyt hänen kristillistä uskoaan. Necati haudattiin kotikaupunkiinsa Izmiriin. Necatin hautajaisiin osallistui tuhansia Turkin kristittyjä. Viranomaisten vääristynyttä asennetta kuvaa se, että haudattava arkku läpivalaistiin kaksi kertaa Malatyan lentokentällä. Izmirissä poliisi kuvasi kaikki hautajaisvieraiden kasvot videolle. Kymmenet median edustajat olivat läsnä hautajaisissa.

Murhatun saksalaisen puoliso, Susanne Tilman, sanoi television haastattelussa, että hän ei halua kostoa murhaajille, vaan sanoi antavansa anteeksi. Tämä ei ole normaalia maassa jossa verikostot ovat normaalia käytäntöä.

Tietojen lähde on suoraan Turkista. Turvallisuuden vuoksi lähdettä ei voi eritellä tarkemmin.

Kristittyjä kustantajia murhattu raa’asti Turkissa

Turkin Malatyassa Zirve-kustantomassa tapahtui keskiviikkona 18.4.07 klo 13.30 raaka murha. Kaksi turkkilaista kristillistä kustantajaa ja yksi saksalainen surmattiin kädet ja jalat tuoliin sidottuina viiltämällä kurkku auki. Yksi surmatuista oli kristillistä Zirve-kustantamoa johtanut Necati Aydin. Kustantamo on saanut aikaisemmin uhkauksia koska se levittää Raamattuja Malatyan kaupungissa.

Poliisi on pidättänty torstaina kymmenen epäiltyä 19 - 20 -vuotiasta miestä. Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan epällyt kirjoittivat tunnustuskirjeen. Kirjeessä epäillyt sanoivat murhien motiivikseen maansa ja islamin uskonsa puolustamisen.

Veriteko on tuomittu laajalti Turkissa ja Euroopassa. Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan kutsui veritekoja "barbaarimaiseksi". Turkin ulkoministeri Abdullah Gül kommentoin teon vahingoittaneen Turkin mainetta ulkomailla. Myös Malataya kuvernööri tuomitsi teon voimakkaasti. Turkin valtion uskonnollisten asioiden johto painottaa, että tappaminen on selkeää uskontonsa pettämistä.

Turkin protestanttisen yhteisön edustajien mukaan vihamielisyys turkkilaisia kristittyjä vastaan on kasvamassa maassa. Suvaitsemattomuus Turkissa ei ole aiemmin ollut näin huonolla tasolla. Turkin protestanttisen allianssin edustajan Bedri Pekerin mukaan jotkut poliittiset puolueet ja myös osa mediasta provosoi avoimesti väkivaltaisuutta Turkin kristittyjä vastaan.

Turkin perustuslain mukaan maassa pitäisi olla uskonnonvapaus. Turkin laki ei myöskään kiellä lähetystyötä maassa. Turkin oppilaitosten (TIMAV) edustajan Ahmed Agirbaslin mukaan kaikkien uskontojen edustajat ovat oman uskontonsa lähetystöntekijöitä ja lisää, että islamilla on myös omaa lähetystyötä kristillisyyden keskuudessa.

Euroopan parlamentin jäsen Joost Lagendijk mainitsee, että murhat antavat negatiivisen viestin Euroopalle: ”Eurooppa aistii, että murhat osoittavat sen, että jokainen joka yrittää vaihtaa islamin toiseen uskontoon Turkissa kokee saman kohtalon.” Ranskan ulkoministeriön puhemies Jean-Baptiste Mattei mainitsee, että on hyvin tärkeää, että Turkin hallitus vetoaa kaikkien uskontojen ja etnisten taustojen hyväksymisen puolesta. Mattein mukaan Turkin hallituksen pitäisi julkaista julistus suvaitsevaisuuden puolesta.

Italian pääministeri Romano Prodi sanoin Etelä-Korean matkallaan, että hyökkäys ei auta Turkin EU-jäsenyyshakemusta. Saksan liittokansleri Angela Merkel painotti, että hyökkäys osoitti, että Turkki ei ole kykenevät suojelemaan uskonnonvapautta maassa.

Lähde mm. Turkish Daily News, http://www.turkishdailynews.com.tr/article.php?enewsid=71187
ja Helsingin Sanomien Internet-sivut

Turkin väestöstä muslimeja on 99,6 % ja kristittyjä 0,3 %.

Kirkko Turkissa jatkuvien vandalisointien kohteena

Efeson kaupungin raunioita Turkissa.

Aikaisin sunnuntaiaamuna 28. tammikuuta 2007 Samsunin kaupungissa Mustanmeren rannikolla vandalisoitiin protestanttista kirkkoa. Kirkon ikkunat olivat sirpaleina ja kadunkilpeä spraymaalattiin. Seurakunta on yli kymmenen kertaa joutunut kokemaan samantapaisia hyökkäyksiä ja kahden vuoden aikana se on viikoittain saanut uhkauksia sähköpostitse. Tammikuun hyökkäys kirkkoa vastaan on vakavampi kuin aikaisemmat.

Tällä kertaa kolmisenkymmentä raskasta kiveä oli heitetty kirkon ikkunoiden läpi. Kivet ovat aiheuttaneet sisätiloissa vanhinkoa. Pastorin mukaan kirkon sisäseinälle oli kirjoitettu viesti, jota että poliisit eivät suostuneet näyttämään hänelle ja sanoivat ”ettei se ole tärkeä”. Seurakunnan pastorin kommentoi tähän: ”Miten paperi, joka heitetään meidän rakennuksen sisälle voi olla sellainen yksityiskohta, joka ei kuuluisi tähän tapaukseen?”
Lähde Compass Direct

Turkin väestöstä muslimeja on 99,6 % ja kristittyjä 0,3 %.

Turkin valtio esti kristilliset tv-lähetykset

Lokakuussa 2006 kristillisen tv-kanavan ECTV (Eurasian Christian Television) oli aloittamassa ohjelmaa Turkissa Eurasiansat-sateliitin kautta. Turkin hallitus kuitenkin painosti sateliittiyhtiötä ja esti lähetysten aloittamisen. Turkin valtio on pääomistajana sateliittiyhtiössä. Turkki pyrkii voimakkaasti EU:n jäseneksi, mutta rajoittaa samalla uskonnon- ja sananvapautta maassa. Yksittäiset eurooppalaiset poliitkot ovat kyseenalaistaneet Turkin hallituksen toiminnan tapauksessa. Saksan liittokansleri Angla Merkel otti Turkin vierailun aikana asian esille Turkin presidentin Ahmed Needet Sezerin kanssa. Lähetyshankkeessa oli mukana useita pohjoismaisia ja englantilaisia kristillisiä järjestöjä.

Syytettynä turkkilaisuuden häpäisemisestä

Turkissa kahta kristittyä on syytetty oikeudessa "turkkilaisuuden häpäisemisestä". Syytteiden mukaan he olisivat "yllyttäneet islaminvastaiseen vihaan yrittämällä käännyttää muita turkkilaisia kristinuskoon". Miehiä, Hakan Tastania ja Turan Topalia vastaan nostettiin syyte 12. lokakuuta 2006 ja oikeudenkäynti alkoi 23. marraskuuta 2006. Molempia syytetään siitä, että he olisivat kutsuneet islaminuskoa "alkeelliseksi ja keksityksi" uskonnoksi sekä sanoneet turkkilaisten olevan "barbaareja" niin kauan kun he harjoittavat islaminuskoa.

Tastan ja Topal kieltävät kaikki nämä syytökset. Tuomioistuimen käsittelyn jälkeen 23. marraskuuta Tastan sanoi lehdistölle: "Meitä syytetään koska olemme kristittyjä ja olemme tehneet lähetystyötä." Tiedotusvälineet seuraavat aktiivisesti tätä tapausta ja varsinkin paavin Turkinvierailun alla uskonnolliset jännitykset lisääntyivät.

Lähteet: VOM Canada, Compass Direct, Middle East Concern

Turkin väestöstä muslimeja on 99,6 % ja kristittyjä 0,3 %.

Turkin uskonnonvapaus ei ole parantunut

Saksalainen uskonnonvapausasiantuntija Karl Jüstenin ja katolisen Misson-järjestön edustaja Otmar Öringin mukaan Turkki ei ole viime aikoina edistynyt uskonnonvapaudessa. Katollisella, ortodoksisella ja muillakaan kirkkokunnilla ole juridisen henkilön asemaa. Kirkkokuntien toimintaa rajoitetaan muutenkin moni tavoin. Lisäksi kirkot elävät viranomaisten mielivalla ja islamilaisten ääriryhmien painostuksen alaisena. Turkin kouluissa on patrioottinen kasvatus, joka vähentää suvaitsevuutta kansallisia ja uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan.

Turkin väestöstä muslimeja on 99,6 % ja kristittyjä 0,3 %.

Irakin pakolaisten huonot olosuhteet Turkissa

Irakin levottomuuden ja fundamentalistisen islamin nousun takia monet kristityt ovat paenneet Turkkiin. Pakolaisten tilanne Turkissa Istanbulissa ja muilla paikkakunnilla on kuitenkin hälyttävä. Nämä turvapaikanhakijat elävät surkeissa olosuhteissa ja heitä pidetään laittomina asukkaina, joilla ei ole oikeutta työhön tai koulutukseen. Mikään ihmisoikeusjärjestökään ei näytä olevan kiinnostunut tästä pakolaisryhmästä.

Noin 50 perhettä ovat olleet Turkissa viiden ja kymmenen vuoden ajan, ja he ovat jo menettäneet toivonsa tulla hyväksytyksi maahan. Monella perheellä on sairaita lapsia tai vammaisia perheenjäseniä. Nämä perheet tarvitsisivat rahallista tukea sairaiden perheenjäsenten hoitoon. Ryhmässä on myös noin 25 naisleskeä ja eronneita naisia. Heillä ei ole ketään joka suojaisi heitä.

Nämä ihmiset ovat paenneet hirveistä olosuhteista jossa murhat, sieppaukset, raiskaukset ja omaisuuden ja kirkkojen tuhoaminen kuului jokapäiväiseen elämään. Kuitenkaan maa, johon he pakenivat, ei ole osoittautunut paljon turvallisemmaksi.